Segan 16-bittinen konsoli, joka tunnetaan Japanissa ja täällä Euroopassa nimellä Megadrive, lätäkön tuolla puolen taas Genesiksenä, tuotiin markkinoille vuonna 1989. Nintendon suositun, mutta teknisesti vanhan NESin lisäksi Megadriven pahin haastaja oli NECin PC Engine. Sega onnistui kuitenkin saamaan suuren joukon pelifirmoja Electronic Arts etunenässä tekemään pelejä koneelleen. Nec ei pystynyt Japanin ulkopuolella läheskään samaan.     Megadrive on teknisesti aika lähellä 16-bittisiä tietokoneita, ja pääprosessorina siinä on Motorolan 68000 kuten myös Atarin ST:ssä ja Commodore Amigassa. Hintaansa nähden se olikin hyvin kyvykäs pelikone.     Sega hallitsi uusien konsolien markkinoita vuoden 1991 loppuun, eli Super Nintendon julkaisuun saakka. Kummastakaan ei tullut selvää voittajaa millään alueella, vaan kakku meni koko maailmaa ajatellen suurin piirtein puoliksi.     Super Nintendon teknistä etumatkaa yritettiin ottaa kiinni erilaisin lisälaittein, joita olivat Mega-CD ja 32X. Molemmat olivat miltei täysin hyödyttömiä, sillä niitä käyttäviä pelejä tuli ulos olemattoman vähän.     Megadrivelle on pelejä hyvin paljon, eikä varmastikaan valehtele kovin paljon jos sanoo, että niitä on miltei kaksi kertaa enemmän kuin Snessille. Mutta todella hyvien pelien osuuskin on sitten aika pieni. Muista konsoleista poiketen tietokonepelien, pääasiassa Amigan, käännöksiä julkaistiin kohtalaisen paljon etenkin Electronic Artsin ansiosta, mutta näissäkin tapauksissa originaalit olivat useimmiten parempia. EA teki Megadrivelle myös paljon urheilupelejä ja ne olivat ilman muuta konsoleiden parhaimmistoa. Janne Kauppila  Emulaattoreiden ja apuohjelmien kotisivuja  Gens  Kega © 2000 Pelikapseli Tuotenimet ja logot voivat olla valmistajiensa rekisteröimiä tuote- tai tavaramerkkejä. Megadrive / Genesis MD 2 (uudet kuoret)  Tekniset tiedot Motorola 68000 7,14 MHz 16 väriä 512:sta per sprite 320x224 resoluutio 9-kanavainen stereo Lisälaitteet: Laserpyssy/kranaatinheitin Mega-CD 32X-lisämoduuli Hiiri