NEC oli pyytänyt pelifirma Hudson Softia suunnittelemaan millaista rautaa pelintekijät tarvitsisivat. Tuloksena oli pienikokoinen erikoisprosessori nimeltä LSI. Teknisesti PC Engine on kuin NES:n ja Megadriven välimuoto: ei mitään kovin ihmeellistä, mutta 256 väriä ja kohtuullisen hyvä äänipiiri kuitenkin. Lisälaitteena ollut CD-asema mahdollisti pelien laajuuden ja äänimaailman nousemisen siihen aikaan aivan omaan luokkaansa. Japanissa PC Enginen suosion syynä olivatkin suurelta osin ns. RPG-pelit, joita koneelle on paljon, myös CD-versioina -- valitettavasti suurin osa vain japaninkielisenä.     PC Enginestä on olemassa ainakin puolenkymmentä erinäköistä mallia. On valkoinen Japani-versio, musta amerikkalainen Turbografx-16, koneen ja CD-aseman yhdistävä Duo, Laptop 10cm LCD-näytöllä, taskukokoinen GT -- ja siitäkin on erikseen versiot Japania ja Yhdysvaltoja varten -- ja muita, jotka poikkeavat perusmallista vain kuoreltaan. Lisäksi jokaiselle on paljon kaikenlaisia lisälaitteita ja muuta rompetta.     NEC ei ole Nintendosta ja Segasta poiketen puuttunut PC Enginen pelien luvattomaan levitykseen Internetissä. Tällä hetkellä on hieman epäselvää, saako pelejä kopioida vai ei. Niitä on joka tapauksessa yleisesti saatavissa, tosin vain tavallisia Hu-card -pelejä, CD:t veisivät tietenkin tilaa vähän turhan paljon. Janne Kauppila  Emulaattoreiden ja apuohjelmien kotisivuja  Magic Engine    Hu-Go! © 2000 Pelikapseli Tuotenimet ja logot voivat olla valmistajiensa rekisteröimiä tuote- tai tavaramerkkejä. PC Engine Turbografx-16 + CD  Tekniset tiedot 16-bit grafiikkaprosessori 8kt RAM 64kt video-RAM 64 väriä 512:n paletista 256x216 resoluutio 6 kahdeksanoktaavista äänikanavaa Lisälaitteita: CD-ROM Core Unit (piirtolevy ja tulostin) Modeemi Multi-Tap Tallennussysteemejä TV-viritin GT:lle