|

|
Usein tulee vastaan pelejä, joita ei kyetä sijoittamaan mihinkään jo
olemassa olevaan luokkaan. Toisinaan tällaisten pelien sanotaan jopa
"esittelevän uuden pelityypin". Rampartkin kuuluu näihin, mutta
valitettavasti missään ei ole näkynyt modernimpaa versiota tästä
klassikosta.
Pelin idea pohjimmiltaan yksinkertainen. Yhden ruudun käsittävällä
pelialueella sijaitsee kaksi tai kolme jokien toisistaan erottamaa aluetta,
joihin pelaajat sijoittavat linnansa. Sitten sijoitellaan linnaan
tykistöä ja aloitetaan herkeämätön ja häikäilemätön tulitus. Tämän jälkeen
sitten yritetään koota linnan muuri ehjäksi vähän tetris-henkisistä
palikoista. Ja voi sitä onnetonta joka ei siinä onnistu. Pari kertaa saa
onneksi aloittaa alusta mutta sitten on Game Over.
Tämän jälkeen kierros alkaa taas alusta, uusien tykkien lukumäärän määrää sen hetkinen linnan koko - eli alue jonka onnistunut sulkemaan
muurien sisään. Muunmoassa linnan koon mukaan jaetaan myös pisteitä, mutta
niillä ei liiemmin ole merkitystä jollei pelata useita pelejä peräkkäin
tai olla laitettu peliä katkolle tietystä kierrosmäärästä. Normaalitilanteessa viimeinen
linna pystyssä kuitenkin voittaa.
Tämä pätee siis moninpeliin. Yksinpelissä yksinäisen linnanherran pitäisi moikia moisioon joukoittain lapsellisia merirosvolaivoja, mutta se on
niin kerta kaikkisen tylsää, ettei sita kyllä kukaan harrasta kuin
kokeeksi.
Ohjaimiksi peliin sopii mainiosti lähinnä näppäimistö - ikävää vain
ettei sitä voi käyttää kuin kaksi pelaajaa kerrallaan, mikä nykyajan
onnettomilla näppäimistöillä kieltämättä on ihan tarpeeksi. Hiirellä on
ainakin minusta todella hankala ruveta sohimaan palikoita paikalleen,
vaikka tähtäimen liikkuttaminen onnistuu sillä luonnollisesti hyvin.
Analogisella joystickillakin on hieman epätarkkaa, mutta digitaalinen padi
toimii hyvin. Alkuperäistä kolikkopeliä en koskaan ole nähnyt, mutta
kuuleman mukaan siinä on trackball.
Erityisesti pelistä muistetaan sen kaksi erikoisasetta. Ensimmäinen on
supertykki, joka ampuu ikäviä palavia ammuksia joilla on tapana jäädä
alueelle kytemään useaksi vuoroksi estäen päällerakentamisen. Toinen on
legendaarinen propagandapallo, jolla saa vallattua vastustajan yhden tykin
vuoron ajaksi. Ilkeitä ovat myös alueiden alkuasukkaat, jotka eivät
ollenkaan pidä siitä että heidän aluettaan linnoitetaan.
Kyseessä on on siis useamman pelaajan kesken varsin ratkiriemukas
kokemus, miinuksena lähinnä suora käännös kolikkopelistä, mm. valikot
voisivat toimia vähän selkeämminkin. Grafiikka ja äänet ajavat asiansa ja
tulituskomentojaan huuteleva miehenääni on varsin mehevä.
Pelin julkaisija jäi vähän epäselväksi: PC-versio on ilmeisesti Electronic Artsin käsialaa, mutta myös ainakin Atari ja Tengen ovat julkaisseet omat versionsa eri platformeille.
Mikko Järvinen
|
| Electronic Arts (1990) |
| Kolikkopeli, PC, Amiga, ST (testattu PC) |
| Toiminta |
| 1-3 pelaajaa |
Jälleen uusi unettava merirosvolaivasto. |
Propagandapallo työssään. |
Hävinneen on helppo hymyillä. |
Taistelua kuumimmillaan. Punaisen pelaajan tykit ovat jäänet muurien
ulkopuolelle eikä niitä siksi voi käyttää. Sininen on jo niin varma
voitostaan että keskittyy mieluummin kurittamaan natiiveja, vaikka sitten
kahdella supertykillä. |
|