|
Carrier Commandissa pelaaja pääsee komentamaan kokonaista lentotukialusta.
Peli ei sijoitu nykyaikaiseen maailmaan, jonka huomaa viimeistään tukialuksen
lasertornista. Pelin tarkoituksena on vallata pieniä saaria (isoja ei ole)
ja lopulta etsiä ja tuhota vihollisen tukialus.
Pelin voi aloittaa kahdella tavalla. Toisessa vaihtoehdossa molemmilla osapuolilla on vain
yksi saari hallussa, minkä jälkeen alkaa muiden saarten valtaaminen. Neutraalit
saaret ovat kaikki tyhjiä, joten tukialuksella voi turvallisesti seilata
niiden lähelle. Ilmatyynyaluksella (Walrus) viedään saarelle komentokeskus,
joka tekee saaresta pelaajan omaisuutta, rakentaa puolustusasemat ja rakentaa
tuotantolaitoksia.
Kun saari on omassa hallussa, alkaa tuotanto. Komentokeskuksen tyypistä
riippuen saari tuottaa polttoainetta, kalustoa tai hävittäjiä saaren
puolustamiseen. Pelaajan käskeminä rahtikoneet rahtaavat saarten tekemää
tuotantoa pelaajan muille saarolle, joista ne kerätään lentotukialuksen
uumeniin. Suoraa toimintaa janoavat voivat valita toisen aloitustavan, jossa
suuri osa saarista on pelaajan tai vihollisen hallussa.
Lähestyttäessä vihollisen saarta kannattaa tukialus pitää saaren
puolustusjärjestelmän ulkopuolella. Saaren saa vaarattomaksi tuhoamalla tai
valtaamalla sen komentokeskuksen. Tähän löytyviä työkaluja ovat ilmatyynyalus
Walrus ja Manta-hävittäjä. Varustusta löytyy molempiin riittävästi, ohjusten
ja lasertykkien lisäksi Walrukseen on saatavilla virus, jolla kaapataan
vihollisen komentokeskus omaan käyttöön, sekä ylimääräistä polttoainetta
toisen Walruksen tankkaamiseen. Mantaan taas on saatavilla järeä pommi ja
hävittäjän toimintasädettä pidentävä kommunikaatiojärjestelmä.
Itse tukialus on monipuolinen, ja sen aseistukseen kuuluu lasertorni,
tukialuksen ympärille kerääntyvät puolustusluotaimet, ohjuksia hämäävät
liekit (flare) ja risteilyohjuksia toisen tukialuksen tuhoamiseen. Lisäksi on
myös aluksen vaurio- ja korjausruutu. Tukialukselta käsin hallitaan myös
resursseja. Myös saarien valtaaminen on pakollista, sillä vain niiden kautta
tukialukselle saadaan polttoainetta, aseita, Walruksia ja Mantoja.
Hyökkääminen villisen saarille on varsin yksioikoista, mutta tukialuksen
paikallistaminen ja tuhoaminen on vaikeampaa. Apuna toimii
viestintäjärjestestelmä, joka ilmoittaa tärkeistä tapahtumista, kuten
hyökkäyksen kohteeksi joutuneista saarista. Tämän avulla tukialuksen
paikallistaminen ei ole vaikeaa, mutta sitä kannattaa kuitenkin lähestyä
ensin kommunikaatiojärjestelmällä varustetulla Mantalla, jonka jälkeen
voidaan odotella sopivaa hetkeä ennen iskemistä tukialuksella ja Walruksella.
Pelin ainoa vastustaja on tietokoneen tekoäly, jota vastaan on ikävä tapella; se
kun lähettää yksinäisen pelaajan kimppuun lauman hävittäjiä, eikä edes
tukialuksen lasertorni osaa ampua automaattisesti. Peli on kelpo viihdettä,
jota pelaa karkeasta 16-värisestä grafiikasta huolimatta tänäkin päivänä.
Pelin nopeus ei riipu prosessorin kellotaajuudesta ja se toimii ainakin
useissa Windows- ja DOS-käyttöjärjestelmissä.
Matti Kuokkanen
|