Skyroads

Imuroi Skyroads!

Virolainen Bluemoon Interactive on tehnyt reilun tempun ja suunnatessaan kaupallisemmille apajoille päästänyt tämän wanhan shareware-julkaisunsa vapaaseen levitykseen. Skyroads ei olekaan hassumpi käyntikortti - lukuunottamatta vanhentunutta tekniikkaa. Adlib-soundeilla on kuitenkin väsätty mainioita biisejä ja simppelit vektorigrafiikat liikkuvat sulavasti.

Pelin päämääränä on huristella hyppimään kykenevällä avaruuskelkalla kunkin radan alusta loppuun. Vaikka radat nyt sattuvatkin olemaan suoria, niillä riittää esteitä, kuiluja sekä pelättyä kirkkaanpunaista väriä, johon koskeminen, ikävää kyllä, tuhoaa aluksen. Radalta löytyy myös muuta värikoodattua. Alus saattaa hidastua, nopeutua tai kenties menettää hyppykykynsä ollessaan tietynvärisellä laatalla. Laattoja löytyy myös aluksen polttoaine- ja happisäiliöiden täyttämiseen, joista edellinen saattaa tyhjetä liiallisen kaahailun seurauksena, tosin happi loppuu jos hidastelee ylenpalttisesti. Lisäksi painovoima vaihtelee ratojen välillä.

Yksinkertaiseen perusideaan on mausteita lisäämällä sekä onnistuneella ratasuunnittelulla saatu vaihtelua. Itse pelaaminen on yksinkertaista, kelkkaa saa liikuteltua sivusuuntiin, kaasua voi lisätä ja vähentää ja hyppynappia saa hiplattua. Aluksen ohjaaminen voi tuntua hieman tahmealta, mutta se kuuluu asiaan. Ratojen läpäiseminen vaatii sorminäppäryyden lisäksi oikeastaan myös ulkoa opettelua, sillä yhtäkkiä saattaa eteen ilmaantua seinä, jonka olisi voinut kenties kiertää paremmalla reitinvalinnalla. Yleensä tällaisistakin tilanteista selviää esim. uhkarohkealla loikalla.

Varsinkin alkupään kentät selvittää leppoisasti muutamalla yrityksellä, kunhan sisäistää pelin fysiikan ja ratojen luonteen. Loppupuolelta löytyy tietenkin haasteita, joiden parissa saa hermonsa tuhottua. Peliin saa pistää kaiken ohjaustaitonsa, ja ajoituksen virhemarginaali saisi olla sadasosasekunnin luokkaa. Reilumpi määrä ratoja ei olisi tehnyt ollenkaan hallaa, mutta eipä viitsi hirveämmin valittaa muuten viihdyttävästä paketista.

Eino Keskitalo