|
Gobliiins-trilogia on lähempänä kauhuparodiaa kuin varsinaista kauhua.
Kaikissa kolmessa osassa on yhteisiä piirteitä, joissa pelaaja ohjaa joukkoa
seikkailijoita, pääasiassa peikkoja. Seikkailijoilla on erilaisia kykyjä,
joiden avulla ratkotaan erilaisia pulmia reilun huumorin ja toilailun
avustamana.
Gobliiins
Sarjan ensimmäisessä osassa peikkokuningas joutuu noituuksien kohteeksi ja
kolme sankarillista peikkoa lähtee selvittämään kuka on noituuksien takana.
Peikot omaavat erilaisia kykyjä: ensimmäinen on taistelija, toinen kantaa
ja käyttää tavaroita kolmannen hallitessa taikuuden. Näitä kykyjä tarvitaan
erilaisten ongelmien ratkomiseen.
Peli etenee ns. ruutu ruudulta. Tämä tarkoittaa sitä, että pelialueet
koostuvat 1-3 kuvaruudun kokoisista alueista. Jokaisella alueella on yksi tai
useampi tavoite, jotka selvittämällä päästään seuraavaan alueeseen.
Tavoitteet ovat usein ongelmien takana, jotka pitää ratkaista peikkojen
kykyjä huödyntämällä.
Ongelmat ovat aluksi yksinkertaisia, jotka selvittää kokeilemalla erilaisia
tavaroita, yrittämällä ja yrittämällä uudelleen. Myöhemmin on useampia
ongelmia, joiden selvittäminen ei ole kovinkaan yksinkertaista. Töppäilystä
sakotetaan kaikille peikoille yhteistä energiapalkkia lyhentämällä, jonka
loppuessa kenttä menee uusiksi.
Kentissä ja niitä sisältävissä ongelmissa on muutama ärsyttävähkö piirre:
läheskään aina ei tidä mitä pitää tehdä päästäkseen seuraavaan kenttään. Jo
ensimmäisessä ruudussa pitää tehdä jotakin, mitä ei ole ennestään selvitetty,
ja pelaajan ainoa mahdollisuus on kokeilla kaikkia esineitä kaikilla
mahdollisilla tavoilla. Lopulta kentästä saa loihdittua hakun, jolla pääsee
kaivamaan seuraavassa ruudussa olevaa timanttia kalliosta.
Kolme osaa käsittävästä sarjasta ensimmäinen, Gobliiins, on vanhentuneesta
grafiikasta huolimatta kelpoa ajanvietettä tänäkin päivänä: animaatio on
sujuvaa ja huumori on oikeasti hauskaa.
Gobliins 2
Alkuperäisen Gobliiinsin jatko-osassa, Gobliins 2:ssa, peikkokuninkaan poika
on kaapattu, jota kaksi sankarillista peikkoa lähtee pelastamaan.
Pelimoottoria, grafiikkaa ja animaatiota on uudistettu sekä hölmön puoleista
huumoria on lisätty reippaasti.
Tällä kertaa peikot ovat kuolemattomia (lue: ei kuolemanvaarallisia
tilanteita) ja molemmat omaavat lähes samanlaiset tiedot ja taidot. Sen
sijaan peikoilla on selvästi erilaiset persoonat ja toimintatavat:
ensimmäinen on selvästi fiksumpi ja kohtelias toisen ollessa hölmö ja
riidanhaluinen.
Pelin eteneminen on selvästi vapaampaa kuin edeltäjässään: Gobliiinsissa
edettiin orjallisesti 1-3 kuvaruudun kokoinen pelialue kerrallaan kun
Gobliins 2:ssa pystyy vaeltamaan useiden alueiden välillä. Perusidea on
ennallaan, jonka mukaan peikkojen taitoja yhdistämällä ratkotaan erilaisia
ongelmia.
Goblins 3
Goblins 3 vastaa pitkälle Gobliins 2:ta, jossa lehtimiestä esittävä peikko
lähtee etsimään jutunaihetta sanomalehteen ja samalla itselleen mainetta ja
kunniaa. Pelin pääosassa oleva lehtimiespeikko, Blount, saa alussa avukseen
papukaija Chumpin. Pelissä pääsee ohjaamaan myös muita hahmoja, kuten
ihastuttavaa peikkoneiti Yvonnea.
Goblins 3 vetää kaikilta osa-alueilta vertoja edellisiin osiin. Äänen ja
grafiikan taso on parantunut selvästi, huumoria ja hölmöjä tilanteita on
entistäkin enemmän. Samalla aiempien osien idea ja parhaat ominaisuudet ovat
säilyneet ennallaan ja osin paranneltuina.
Yhteenveto
Koko Gobliiins-trilogia on parhaita ja hauskimpia ongelmanratkontapelejä
koskaan. Vaikka vaikeustaso nousee välillä hauskuuden ohi, on pelien huumori
todella viihdyttävää eikä pelin grafiikka ja äänimaailma jätä moitteen sijaa
tänäkään päivänä.
Matti Kuokkanen
|