Pirates!

Sid Meier:n Pirates! on yksi niistä harvoista peleistä (”pelisarjoista”) joiden parissa olen valvonut lukemattomia öitä ja näin Pelikapselin juhlanumerossa onkin aiheellista nostaa tämä helmien helmi jalustalle.

Ensikosketukseni tietokoneistettuun merirosvoiluun sain pelin julkaisuvuoden tietämillä jolloin ostin kyseisen pelin kasettiversiona kuusneloselle. Pirates! oli vaihteeksi jotain uutta ja ihmeellistä. Vaikkei graafinen ulkoasu kuusnelosen mittapuulla mitattunakaan häikäise, on kuitenkin itse peli sisällöltään omaa luokkaansa.

Commodore 64:n kasettiversio pelistä on grafiikaltaan astetta yksinkertaisempaa kuin pelin levykeversiossa. Ne onnelliset jotka omistivat levykeaseman saivat peli kaksintaistelukohtauksissa nähtäväkseen taustakuvitustakin. Kasettiversiossa taustalla oli silkkaa valkoista mikä ei kuitenkaan mahdottomasti pelin tunnelmaa latistanut. Kun ei paremmastakaan tiedetty niin ei parempaa osattu vaatia.

Ain merimies merta rakastaa

Itse pelin juoni on mielenkiintoinen. Meier on onnistuneesti sekoittanut strategisia ominaisuuksia merimiesromantiikkaa pursuavaan seikkailuun. Pelissä on suhteellisen laajat mahdollisuudet tehdä kaikkea vänkää: kaapata laivoja, hyökätä kaupunkeihin, etsiä aarteita sekä reuhata ja rellestää mielin määrin.

Mukaan on ympätty myös kadonneiden sukulaisten metsästystä sekä eri kaupunkien kuvernöörin antamien tehtävien suorittamista ja heidän enemmän ja vähemmän kauniiden tyttäriensä vikittelyä. Mikä hienointa, pelaajaa ei kuitenkaan suoranaisesti kahlita mihinkään yhteen tiukkaan ennalta suunniteltuun juoneen.

Pelaaja voi melkoisen vapaasti toteuttaa itseään ryöstelemällä kaupunkeja ja kaappaamalla laivoja, tai sitten ravata pitkin poikin Karibiaa etsien johtolankoja kadonneesta perheestään. Lällärit tuhlaavat aikaansa perheen etsimiseen sillä todellinen merten kauhu toimii kuten oikean merirosvon kuuluukin: polttaa, ryöstää ja hävittää.

Seitsemän meren kauhu

Saadakseen orastavan piraatin-uransa alkuun ja ensimmäisen aluksen hallintaansa on pelaajan alkuun hieman miekkailtava. Voitokkaan kaksintaistelun jälkeen on käytössä varsin vaatimaton kiulu ja vain kourallinen miehiä. Näiden turvin on kuitenkin aika lähteä kyntämään merta.

Mikä mukavinta, laajalla merialueella purjehtii useampiakin laivoja, niin isoja kuin pieniä. Näiltä voi kysellä uutisia tai vaihtoehtoisesti tarjota kuulaa.

Meritaistelut vaihtelevat pelissä vauhdikkaasta junnaavaan kyräilyyn. Sopivasti vastustajan alusta kurmootettuaan virtuaalipiraatti kiinnittyy vihulaisen aluksen kylkeen ja aloittaa aluksen valtauksen. Tällöin aluksen kapteenit kohtaavat miekatusten ja voittaja vie halutessaan niin lastin kuin aluksen. Tarjoutuupa usein voitetun aluksen miehistöstä väkeä omaan miehistöösi. Taisteluissa ja miehistön haalimisessa on löydettävä tasapaino jottei miehistö ala kapinoimaan. Sopivassa kaupungissa mokomat myös karkailevat eli tyytyväinen miehistö on kaiken a ja o.

Tavernan kulmalla

Tokihan jokainen itseään kunnioittava piraatti kaipaa välillä myös tukevaa maata jalkojensa alle ja tuopillisen huurteista. Kaupunkeja pelissä on lukuisia ja kullakin on omat kuvernöörinsä. Kaupungit kuvernööreineen, tavernoineen ja kauppapaikkoineen tuovat mukavan lisän peliin. Tavernasta voi pestata aluksiinsa tuoretta miehistöä ja joskus puolestaan kuvernöörillä saattaa olla tarjolla jokin rahakas tehtävä.

Riippuu paljolti pelaajan edesottamuksista merellä onko kaupunkiin turvallista saapua vai onko vastassa tykkituli. Liiallinen hyökkääminen kyseisen valtion aluksia vastaan aiheuttaa joissain tapauksissa tulikivenkatkuisen vastaanoton kaupunkiin. Muutenkin on järkevää pitää välit kunnossa edes yhteen valtioon, jottei koko Karibia ole piraattipolon kimpussa. Kansallisuuksia on pelissä neljä: Espanja, Englanti, Ranska ja Hollanti.

Aurinko laskee länteen

Näin myöhemmin tarkasteltuna Pirates! on ikäisekseen hämmästyttävän laaja peli. Merellä liikkuu aluksia runsaasti ja tutkittavia kaupunkeja on riittävästi. Pienoistehtäviäkin on tarjolla kylliksi eli ihan äkkiä ei peliin kyllästy. Pirates! on kaikkinensa helppo oppia sillä pelissä ei juuri tarvitse näppäimistölle kajota, vaan pelimaailmassa edetään joystick-vetoisesti. Pelimekaniikka on yksinkertainen eikä onnistuneeseen pelailuun tarvitse kahlata tiiliskiven painoista manuskaa tai naputella lukuisia eri näppäimiä saadakseen aluksen liikkeelle. Pirates! on legenda joka täytyy kokea.

Janne Heinikangas