PELIKAPSELI - retropelitaivas
Kun Playstation ei riitä...

Phantasmagoria of Flower View

Pääsivulle Jutut Pelit Linkit Koneet

Phantasmagoria of Flower View on kaksinpelattava shootteri, eikä tällä kertaa tarkoiteta tyypillistä vihollisten yhteisräiskintää vaan sitä, että se on suunniteltu pelattavaksi vastakkain.

Rakenne muistuttaa enemmänkin Super Puzzle Fighteriä tai Puyo Puyoa, joissa ruutu on jaettu kahtia pystysuuntaisiin suikaleisiin. Kummatkin pelaajat toimivat tietokonetta vastaan omilla puolillaan, mutta heidän toimensa vaikuttavat toisen ruudun tapahtumiin. Näin ollen pelaajan taito ei siis suoraan nujerra toista, vaan molemmat pelaavat omaa peliä omalla tyylillään, määräten ennemminkin sen, mitä vaikeusastetta vastustajan peli on.

Kukin pelaaja voi tehdä erilaisia loitsukorttihyökkäyksiä vastustajan ruudulle. Hyökkäyksiä saa lisää ampumalla tavallisia vihollisia ja kaappaamalla perhosia. Jokaisella hahmolla on oma kaappausalueensa, joka aktivoituu liikuttaessa hitaasti (focus-moodi). Kun perhonen on kaapattu, sen ampuminen luo heikon erikoishyökkäyksen ja siirtää ympäröivät panokset vastustajan ruudulle, samoin kuin melkein mikä tahansa muukin räjähdys. Koska perusvihollisten kuolemat ketjuuntuvat ja pelaaja ampuu hetken ampumisnapin päästämisen jälkeenkin, minkäänlaista rämpytystä ei tarvita. PoFV on pyritty rakentamaan mahdollisimman helposti hallittavaksi ja tässä on onnistuttu mainiosti.

Hyökkäysten käyttäminen avaa hiljalleen voimakkaampia versioita samoista loitsuista, joten kamppailun kestosta ja temposta riippuen se käy rajummaksi koko ajan, johtaen lopulta toisen pelaajan häviöön. Oleellisia tekijöitä pelin päättämisessä ovat täyden loitsuvoiman hyökkäykset, jotka heittävät kopion pelaajasta toisen ruudulle tekemään jatkuvia, vaikeita hyökkäyssarjoja. Tämä kuvatus voidaan tuhota, mutta helpoin tapa päästä siitä eroon on oma täyden voiman hyökkäys.

Aiemmista touhou-peleistä poiketen pelaajilla on viisi kestopisteitä ja osuman vakavuudesta riippuen näitä katoaa yhdestä kolmeen kappaletta. Mikä tahansa osuma täyttää pelaajan loitsuvoimamittaria, kulminoituen siihen, että ensimmäinen tappava osuma jättää aina sekä puoli osumapistettä ja täyden loitsuvoiman. Muita tasoittavia elementtejä pelissä ei ole, lukuunottamatta sitä että kaikki hyökkäykset puhdistavat osan pelaajan ruutua, mikä tekee tasaisesta sarjasta kiusaa tehokkaamman kuin yhdestä suuresta ryöpystä.

Pelisarjan totuttuun tyyliin taide on erinomaista. Musiikeista voi ehkä sen verran valittaa, että koska peli keskittyy pääosin hahmojenvälisiin mittelöihin, tasojen taustoilla soivat vanhoista peleistä tutut teemat. Positiivisena yllätyksenä hahmografiikat ovat kuitenkin tällä kertaa valoisia ja selvärajaisia. Epäilen eri artistia kuin aiemmissa peleissä - ehkä Shangai Alice ei olekaan yhden miehen pelitalo?

Vaikka Phantasmagoria of Flower View onkin pääosin kaksinkamppailuun rakennettu, siinä on yksinpelimoodi progressiivisesti vaikeutuvine tasoineen. Peli on normaalivaikeustasolla jonkin verran helpompi kuin edeltäjänsä ja läpäistävissä jatkomahdollisuuksien voimin miltei välittömästi. Kaikilla hahmoilla läpäisy suo ensin mahdollisuuden yhä useampiin pelaajahahmoihin ja lopulta myös ylimääräiseen äkkikuolemamoodiin.

Loppusanoina voin todeta, että olin itsekin skeptinen vs-shootterin mielekkyydestä, mutta kun PoFVia pääsi assyilla pelaamaan toista shootteriharrastajaa vastaan, ei jäänyt epäilystäkään siitä, että kyseessä on todella tasokas ja hauska peli. Sääli että Keski-Suomi suo vähemmän vastustajia.

Vantte Kilappa

Team Shanghai Alice

© Pelikapseli 2000-2006